Valikko Sulje
Vhh_ruokavalio01

Nutrigenetiikka ja metylaatio


Nutrigenetiikka


Nutrigenetiikka tarjoaa geneettisen ymmärryksen, miten ravintoaineiden luonnolliset vitamiinit vaikuttavat terveyden ja sairauden väliseen tasapainoon ja geenien toimintaan. Nutrigenetiikalla on tärkeä rooli erityisesti sairauksien ennaltaehkäisyssä ja tukihoitona. Nutrigenetiikka tarjoaa mahdollisuuden funktionaalisten ravintolisien kehittämiselle, joiden tarkoituksena on tukea mahdollisimman hyvin ihmisen geneettistä taustaa. 


Jokainen voi vaikuttaa lähes kaikkiin terveyden osa-alueisiin tukemalla omaa geeniperimää Nutrigenetiikan (ravinto ja ravintolisät) avulla voimme vaikuttaa muun muassa: 


Solujen korjausjärjestelmiin, maksaentsyymien toimintaan, sokeriaineenvaihduntaan, energiantuotantoon, aivojen toimintaan, immuunijärjestelmään, sydän- ja verisuoniterveyteen, hormonitoimintaan, tuki- ja liikuntaelimistöön sekä ihon ja silmien terveyteen, jne.

Metylaatio – tärkeä elimistön säätelijä

Metylaatio on yksi elimistön tärkeimmistä biokemiallisista säätelyjärjestelmistä, vaikka siitä puhtaan vielä melko vähän. Tämä jatkuvasti toimiva prosessi osallistuu geenien toiminnan säätelyyn, energiantuotantoon, hermoston toimintaan, immuunipuolustukseen sekä solujen uusiutumiseen ja korjaamiseen. Ilman toimivaa metylaatiota elimistön normaalit biokemialliset prosessit eivät toimi tehokkaasti.

Viime vuosina metylaatiosta on tullut yksi ravitsemustieteen, genetiikan ja ennaltaehkäisevän lääketieteen kiinnostavimmista tutkimuskohteista. Nykyään tiedetään, että geenit, ravitsemus ja elämäntavat muodostavat yhdessä kokonaisuuden, joka vaikuttaa terveyteen paljon enemmän kuin aiemmin uskottiin. Tämä auttaa selittämään, miksi terveellisillä elämäntavoilla ja aktiivisilla vitamiineilla voidaan vaikuttaa hyvinvointiin, vaikka geeniperimässä olisi haasteita.

Metylaatio säätelee geenien toimintaa

Metylaatio on kemiallinen reaktio, jossa pieni metyyliryhmä siirtyy molekyylistä toiseen. Tätä tapahtuu elimistön soluissa miljoonia kertoja sekunnissa. Metylaatiota tarvitaan muun muassa DNA ja RNA toimintaan, uusien solujen muodostumiseen, hermoston välittäjäaineiden valmistukseen, immuunipuolustukseen, vierasaineiden käsittelyyn sekä energiantuotantoon. Metylaatio on yksi tärkeimmistä mekanismeista, jolla elimistö säätelee geenien toimintaa.

Metylaatio on yksi elimistön tärkeimmistä biokemiallisista säätelyjärjestelmistä, ja sen normaali toiminta edellyttää useiden B-ryhmän vitamiinien riittävää saantia. Erityisen tärkeitä ovat vitamiinien aktiiviset muodot, jotka osallistuvat suoraan metylaatioreaktioihin ja muihin elimistön aineenvaihdunta-prosesseihin.

Metylaation kannalta keskeisiä aktiivisia B-vitamiineja ovat:

Folaatti: 5-metyylitetrahydrofolaatti (5-MTHF)

B12-vitamiini: metyylikobalamiini ja adenosyylikobalamiini

B6-vitamiini: pyridoksaali-5-fosfaatti (P-5-P)

B2-vitamiini: flaviiniadeniinidinukleotidi (FAD)

B3-vitamiini: NAD⁺ ja NADH


Metylaatio tarvitsee myös muita ravintoaineita

Vaikka aktiiviset B-vitamiinit ovat metylaation tärkeimmät rakennusaineet, elimistön metylaatioreaktiot tarvitsevat tuekseen myös muita ravintoaineita. Sinkki osallistuu satojen entsyymien toimintaan ja tukee DNA muodostumista, solujen jakautumista sekä immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. 

Magnesium toimii useiden satojen entsyymireaktioiden kofaktorina. Se osallistuu muun muassa energian muodostukseen, DNA korjaukseen ja metylaatioreaktioihin. Seleeni on tärkeä antioksidanttientsyymien rakennusaine. Se auttaa suojaamaan soluja hapettumisstressiltä, joka voi häiritä normaalia aineenvaihduntaa.

C-vitamiini suojaa soluja oksidatiiviselta stressiltä ja osallistuu useisiin entsyymireaktioihin. Se voi epäsuorasti tukea myös elimistön epigeneettisiä säätelymekanismeja. Koliini ja siitä muodostuva betaiini toimivat vaihtoehtoisena metyyliryhmien lähteenä. Ne tukevat erityisesti homokysteiinin muuttumista takaisin metioniiniksi BHMT-entsyymin välityksellä.

Lisäksi A-, D- ja E-vitamiinit osallistuvat geenien normaalin toiminnan säätelyyn ja immuunijärjestelmän toimintaan. Vaikka ne eivät kuulu varsinaiseen metylaatiokiertoon, ne tukevat solujen normaalia toimintaa ja täydentävät B-vitamiinien vaikutuksia.

Metylaatiohäiriöihin liittyviä sairauksia:

Unettomuus, psyykkiset ongelmat, masennus, mielialan vaihtelut, autismi, ADHD, raivokohtaukset, skitsofrenia, kaksisuuntainen mielialahäiriö, useiden aineiden allergiat, tuoksuyliherkkyys, korkea histamiini, kilpirauhasen vajaatoiminta, Hashimoton tauti, kilpirauhashormoni T4n muuttumattomuus aktiiviseksi T3-hormoniksi,  hermosärky, fibromyalgia, migreeni, aivosumu, krooninen väsymysoireyhtymä (CFS), kohonnut homokysteiini, sydän- ja verisuonisairaudet, hedelmättömyys, keskenmenot, hermostoputken häiriöt vastasyntyneillä sekä huuli- ja suulakihalkio, kohdunkaulan kudosmuutokset (HPV papilloomavirus), ALS, MS-, Parkinsonin - ja Alzheimerin tauti, epilepsia, syövät, borrelian kroonistuminen, pitkittyneet virussairaudet, varhainen ikääntyminen.

Nykytutkimus osoittaa, vaikka geeniperimää ei voida muuttaa, geenien toimintaan voidaan vaikuttaa elintavoilla ja riittävällä ravintoaineiden saannilla. Metylaatio toimii parhaiten silloin, kun elimistö saa monipuolisesti kaikkia tarvitsemiaan ravintoaineita. Yksittäisen vitamiinin sijaan ratkaisevaa on ravintoaineiden tasapainoinen yhteisvaikutus.