Lisäaineista oppimis- ja käytöshäiriöitä
Leikki-ikäisen yhden päivän ateriat ja välipalat voivat sisältää yhteensä jopa 100 E-koodia. Jos aterioihin lisätään lapsien suosimia elintarvikkeita, kuten hampurilaisia, makeisia, virvoitusjuomia, vanukkaita tai jälkiruokia, kasvaa lisäaineiden saanti huomattavasti. Todellista lisäainerasitusta ei pystytä kuitenkaan laskemaan, koska valmistajilla ei ole velvollisuutta ilmoittaa lisäaineiden määriä.

Jo 1970-luvun alussa amerikkalaistutkijat havaitsivat, että koulussa huonosti menestyvien ja levottomien lasten ruoka sisälsi enemmän lisäaineita kuin muilla. Myöhemmissä tutkimuksissa keinotekoisten väri- ja lisäaineiden on havaittu lisäävän lasten oppimis- ja käytöshäiriöitä, kuten ärtyneisyyttä, impulsiivisuutta, levottomuutta, univaikeuksia, lyhytjännittyneisyyttä, epäsosiaalisuutta ja jopa aggressiivisuutta. Haittavaikutuksiltaan pahimpia lisäaineita ovat:

Väriaineet
erityisesti atsovärit, jotka on todettu mm. syöpää aiheuttaviksi. Aromivahventeet eli glutamaatit (E620 - E623), jotka aiheuttavat allergiaa ja ylivilkkautta sekä eläinkokeissa sikiövaurioita, jonka vuoksi vältettävä raskauden aikana. Glutamaatteja sisältävät eniten aromisuola, erilaiset kastikkeet ja liemivalmisteet, makkarat ja leikkeleet sekä suolaiset naposteltavat.

Säilöntäaineet,
joista pahimpia nitriitit ja nitraatit, joiden on todettu aiheuttavan mm. lapsuusiän diabetestä.

Hapettumisenestoaineet,
mm. E311 sekä E320, jotka pahentavat astmaa ja allergiaa, aiheuttavat syöpää ja eläinkokeissa alentunutta hedelmällisyyttä ja vastasyntyneiden kuolleisuutta.
E320 käyttöä on rajoitettu lasten ja nuorten ruoissa, mutta sitä on esim. vauvoille annettavissa D-vitamiinitipoissa, mutta ei kalanmaksaöljyssä.

Keinotekoiset makeutusaineet,
joista syklamaatti E952 ja sakariini E954 aiheuttavat syöpää ja niiden käyttöä ei suositella lapsille eikä raskaana oleville. Aspartaamin E951 oireista 2/3 on neurologisia tai käytöshäiriöitä, mm. ahdistusta, ärtyneisyyttä, masennusta ja unettomuutta. Kaikki E-koodit eivät suinkaan ole haitallisia, vaan ihan luonnollisetkin aineet merkitään E-koodeilla. Tämän johdosta on mahdotonta erottaa haitallisia aineita, ellei opettele niitä ulkoa tai kulje lisäaineluettelo mukanaan kaupassa. Jos haluaa aiheesta lisätietoa, kannattaa lukea kirja Ravintomme lisäaineet: Lähteenmäki - Nuutinen - Parkkinen.

Kotiruokaa vauvasta lähtien
Paras tapa välttää lisäaineita on syöttää lapselle perus raaka-aineista valmistettua kotiruokaa. Ei purkkiruokia, vaan heti kiinteään ruokaan siirryttäessä kannattaa itse tehdä luomukasvissoseita ja myöhemmin esim. kana-kasvissoseita. Niitä voi valmistaa isomman erän kerralla ja pakastaa tai laittaa kuumana pieniin lasipurkkeihin ja jääkaappiin, jossa ne säilyy useita päiviä. Myös vellit, puurot ja tuorekiisselit on helppo valmistaa itse ja nekin säilyvät jääkaapissa muutamia päiviä. Vellien ja puurojen valmistukseen tulisi aina käyttää täysjyvätuotteita.

Haitallinen mikroruoka
Ruoanvalmistuksessa, lämmityksessä, eikä edes sulatuksessa kannata käyttää mikroa, sillä sen on tutkimuksissa todettu muuttavan ruoan molekyylirakennetta. Erityisesti tulisi välttää vauvoille annettavan maidon lämmittämistä mikrossa. Vuonna 1992 Sveitsissä tehdyssä kokeessa havaittiin, että mikrossa lämmitetty maito muuttui tavanomaista happamammaksi ja sen proteiini ja rasva denaturoituivat voimakkaasti.

Luomuruoalla terveempiä lapsia
Suomessa, Ylivieskassa, on tehty päiväkoti Huvikummussa kolmevuotinen luomuruokakokeilu. Siellä siirryttiin luomuruokailuun ja luonnonmukaiseen lastenhoitoon ja tulokset ovat olleet erittäin hyviä. Lasten ruokahalu parani ja he sairastivat vähemmän kuin muut päiväkotilapset. Ruoka-aineet maksoivat vuodessa vain noin sata markkaa enemmän lasta kohden kuin kaupungin muissa päiväkodeissa. Huvikumpu-projekti on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta ja siitä on kirjoitettu kirja "Lasten luomuruoka", joka on käännetty myös saksaksi ja englanniksi. (Myös Porissa, Steinerpäiväkoti Sofianlehdossa, syödään luomukasvisruokaa päivittäin ja lapsia hoidetaan muutenkin luonnonmukaisesti.)

Käytä harvoin
valkoinen leipä, makaroni, riisi, pulla, sokeri
margariinit, kevyt levitteet
homogenoidut maitotaloustuotteet
teolliset mehut ja limsat
murot, makeiset, jäätelöt, sipsit,
aromisuolat, seosmausteet, lihaliemivalmisteet
ranskalaiset ja muu pikaruoka

Käytä usein
täysjyvä- leipä, makaroni, riisi
lisäaineeton kotiruoka,
kasvikset, marjat, voi, kylmäpuristetut kasviöljyt,
luomumaitotaloustuotteet, omat marjamehut ja tuoremehut,
puurot, myslit, kuivatut hedelmät, pähkinät,
luomu kasvisliemivalmisteet ja yrttisuolat

Marjo Sukeva
Luontais-Prisman Uutiset 1 / 2004